tiistai 29. maaliskuuta 2011

Mennään minne vaan


Mulla on nenä tukossa ja kevättä rinnassa.

Ja me tehdään oma tandem- pyörä.
Se maalataan kauniiksi.
Me poljetaan sillä yhdessä, ihan mihin vaan.
Ja mun kukkamekko hulmuaa ja sun rastat tuoksuu turvalliselle kesä tuulessa.
Nimetään se hassulla nimellä ja tehdään siitä perheen jäsen.
Mä kerään kukkia siihen koriin ja kun ne kuihtuu mä haen uudet.
Voidaan lähteä ihan milloin vain, ja palata ei ehkä ikinä. 
Kun ei jakseta polkea me pysähdytään juuri siihen ja ollaan hiljaa.

Mä odotan siis kesää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti